maanantai 16. syyskuuta 2013

"Kesän" viimeinen näyttely, Porvoo 14.9.2013

Kesän viimeinen, kun ilmat tuntuivat niin kesäiseltä, vaikka syksyä jo mennäänkin. Ja olihan se myös syksyn viimeinen, ja ehkä koko vuoden viimeinen.
No ilmoitettuina Porvooseen oli siskokset Tiida, Java ja Nonna, mutta tuomarimuutoksen myötä kaksi ekaa jäivät kotiin turkkiaan kasvattamaan. Minä mietin ihan viimeiseen asti, että pistänkö peruutuskuoreen myös Nonnan lapun. Näyttelyintoa kun ei kauheesti ollut tossa vaiheessa. Ja kun en yksin olis ainakaan viitsinyt lähteä ajamaan. No kävikin sitten niin, että yhden tuttuni matkaseuralainen oli perunut, joten lähdettiin sitten kimpassa reissuun...me hylätyt ;).
Olin lueskellut tämän uuden tuomarin Ruotsin arvosteluja ja olo oli vähän semmonen, että ekan H:n taidetaan mennä hakemaan, EH:n nyt ainakin. Ja kun huomasin, että vain kolme urosta oli saanut SA:n, niin olo oli enemmän kuin epäileväinen mistään. Junnuluokassa eka sai SA:n ja erejäkin jaettiin, joten ei muuta kuin koittamaan onneaan. Ja ylläri ylläri, Nonna voitti nuorten luokan ja sai ainoan SA:n.....I was more than happy :).  Oltiin sovittu matkaseuralaisen kanssa, että jos ei kumpikaan jatkoon päästä, niin lähdetään heti kotiin että ehditään viettää vielä kaunista päivää kotonakin. No ei auta, PITI jäädä loppuun saakka:)
PN-luokassa oli sitten junnarttu, nuonarttu, avonarttu (mielestäni yksi ainakin), neljä valionarttua ja yksi veteraani. Ja mehän päästiin sitten neljän joukkoon, WAU. Täytyy myöntää, että en välittänyt yhtään mihin kohtaan sijoitettiin, sillä olin siinä uskossa, että meille ojennetaan serti. No eipäs ojennettukaan, vetskunarttu ei ollutkaan vielä FI mva, joten hän nappasi sen meidän kuonon edestä....ihastuttava 10v narttu olikin, joten ei sitä huonolle hävitty. Nonna oli siis lopulta PN4 ja V-SERT. Ei paha kun vertaa, mikä SA-vitsaus meillä on ollut viime aikoina, aina ollaan jääty just siihen kohtaan, missä ne ovat loppuneet kesken ;) Tähän tulokseen on sitten kiva lopettaa ja jatkaa ensi vuonna.
Kuvat Sirpa Saari

Tässä kohtaa juostiin vielä ihan liian lujaa ja se näkyyn handlerin ilmeestäkin...mennään minkä jaloista päästään...

Tuomari Anne-Chaterine Edoff, Ruotsi
Feminiininen narttu, jolla hyvä koko ja mittasuhteet. Hyvän muotoinen pää. Hyvät silmät ja korvat. Hyvä ylä- ja alalinja ja luusto. Harmoonisesti kulmautunut. Oikeat edestakaisin liikkeet, erinomaiset sivulta, hieman kapeat edestä. Laadukas turkki. Trygg och säker...turvallinen ja varma ???luonne ilmeisesti, mutta miten ton vois paremmin suomentaa :)
NUO ERI 1 SA PN4 V-SERT


Juttelimme vielä lopuksi tuomarin kanssa niitä näitä ja hän sanoi, että minulla on kasvamassa oikein lupaava nuori narttu. Mutta...emme ole sakemannikehässä ja en saa juoksuttaa koiraa siihen malliin. Kuulemma koiran rakenne antaa siihen hyvinkin mahdollisuuden ja se ei ollut sen takia huono, mutta hän ei pitänyt eikä pidä siitä, että jotkut luulevat että shelttejä kuuluu juoksuttaa kuin sakemanneja. Hän arvostelee myös näitä ja tässä kohtaa pitää pitää selvä ero koirien/rodun välillä. Hän opasti erittäin ystävällisesti ja toivotti vielä lopuksi kaikkea hyvää. Että nyt ei sitten kukaan saa enää sanoa, että mun pitäisi juosta kovemmin :D

2 kommenttia:

  1. Voi ei....mä olen varmaan yx niistä, joka on sanonut, että juokse kovempaa ;/ meidän rodussa kun saa paremmat liikkeet juoksemalla kovaa.
    Oneksi se ei kuitenkaan haitannut...vai johtuiko siitä :D ....mutta saanpahan onnitella PN-sijoituksesta!!!
    Suomentaisin tuon trygg och säker = itsevarma Eli siis avoin ja pelkäämätön luonne, joka on upeaa kasvatustyötä! Hyvä Kati!

    VastaaPoista