Valkeakosken kesäpäivää

14.8. vuorossa Valkeakoski, täytyyhän sitä kesällä nyt sit kunnolla "maaseutumatkailla" ja katsella lähikyliä =) Aamulla Marjan ja Lillin haku ja ei muuta kuin auton keula kohti Valkeakoskea. Pitihän meidän matkaan tulla myös Pirkko ja Robin, mutta kun sen auton kuljettaja oli laskenut ajan niin hyvin, että oli melkein tuntia ennen jo odotuspaikalla =D Hyvä Pirkko, sua ei ainakaan koskaan tarvi odotella =) No harmi, joutui sitten Pirkko ajeleman yksin, koska eihän sitä niin pitkään kannattanut meitä odotella, tossa ajassa olis jo melkein perillä.
Mutta itse Valkeakosken näyttelyyn. Tuomarina toimi Irina Polataeva, en ole rouvalla ennen käynytkään. Lisää näitä uusia tuttavuuksia. Jotenkin oli mieleeni tullut ajatus, että tuomari pitää enemmän soopeleista ja minä hömppä olin ilmoittanut sinne peräti kaksi "homeista sopulia", Lassin ja Pepin ;)) No Lassilla oli sellainen fiilis päällä, että ei olisi voinut touhu yhtään vähempää enää kiinostaa. Aamulla ei ollut ruokakaan maittanut, joten taisi olla joku vatsanvääntökin syynä. Kaksi urosveteraania oli ilmoitettu ja Lassi sitten nappari ERI1 paikan ja oli vielä lopulta VSP-veteraani. Jos poitsua olis hiukkasen innostanut tuo kehän kierto enemmän, niin olis sitä voinut toivoa SA:takin. No jospa viikon päästä olis parempi fiilis. Onnellinen olen kuitenkin siitä, että vanhaherra näyttelyyn Helin kanssa tuli ja eipä tuo VSP tittelikään hassumpi kotiin vieminen ollut.
Sitten vuoroon pikkuneiti sininen.... luulin jo, että nyt rikkuu meidän luokkavoittajatuuri. Mutta meidän söpöliini tepasteli taas itsensä ERI 1 ja vielä lisäksi hienosti SA:n kera. Mamma oli niin onnellinen. No PN kehään ei väärän väristä otettu, taisimme tosiaan olla koko PN kehässä ainut merle. Joten kättelyt ja ulos :D Mutta hienosti meni sitten ystävälläni, joka Martan kanssa otti esimmäisen sertin ollen näyttelyn VSP. Että "kotiin päin" vähän kuitenkin ;)) Matkakumppani Lilli ja Robin olisivat mielestäni ansainneet erin, mutta tuomari ei sitten ymmärtänyt ihan kaikessa hyvän päälle. Näyttelyn jälkeen saikin tytöt sitten uinua automatkan samassa häkissä ja siellä ne kaulakkain sitten nukkuikin. Ja Marjan pihassa onneksi saivat vielä pienen juoksupyrähdyksen tehdä, tällaiset päivät kun pitää aina muistaa lopettaa jollain kivalla tavalla.
Alla Åsa Österbergin ottama kuva neiti ja täti sinisestä. Kiitos Åsa !

Arvostelu: Very promising young female. Correct type bones, body proportions. Typical head & expression. Rather big ears. Underjaw could be a bit wider. Excellent outlines. Very well developed fore chest. A bit long in loin. Very well angulated in movement. Very promising but still puppish coat.