torstai 21. tammikuuta 2016

Lahti rn ja pentunäyttely

Hulluudella ei välillä ole mitään rajaa ... Kuka oikeasti haluaa nousta aamulla klo 04.00, tehdä treffit klo 06.15 ja lähteä siitä sitten ajamaan kohti Lahtea.... vain koiranäyttelyiden takia.... KOIRAHULLUT :D
No näin kuitenkin tehtiin ja pitkästä aikaa minä sain olla apukuskin puolella ja Elina kuskina, Julian yrittäessä vielä jatkaa aamuyön unia takapenkillä. Suuntana siis Lahden messukeskus ja ensin Lahden ryhmänäyttely Hiron ja Nonnan kanssa , koko ajan jännittäen, meneekö pentunäyttely päällekäin narttujen kanssa. No ei mennyt, sen verran nopea oli tuomarimme Rainer Vuorinen. Niin nopea, että Hiro myöhästyi valioluokasta, koska emme todellakaan tajunneet, että kehä meni niin nopeasti. Ja kun emme saaneet häkkipaikkaa kehän näköpiiristä, niin se, että joku välillä kävi katsomassa missä kohtaa kehä eteni, ei riittänyt meille. Kyllä harmitti Elinan ja varsinkin Julian puolesta, että Hiro sai vain sitten urosten päätteeksi laatuarvostelun.
No hyvissä ajoin sitten yritin olla Nonnan kanssa kehän reunalla, ettei vain myöhästytä. Tätä olin odottanut, sillä Nonna oli 9kk:n iässä Rainerilla ja silloin kehujen jälkeen sanoi, että tämä koira vain tarvitsee aikaa ja siitä tulee erinomainen. No pidettiin kolme vuotta väliä ja käytiin katsomassa mitä sanotaan. Ja olipas pettymys suuri. Ei siinä, että Nonna sai EH:n, vaan arvostelussa. Eipä siinä juurikaan koiraa koskettu, ei kauheasti katsottu, "kiitos ja hei". Olin odottanut kovasti kunnioitetulta tuomarilta arvostelua, josta selviäisi paljon eri asioita omasta koirasta ... joo ei. Mutta tulipa nyt sitten käytyä ja se siitä. Kyllä olis harmittanut ihan tosissaan, jos olisin ajanut vain tuon takia kauheassa aamukelissä ja pakkasessa. Mutta nyt sentäs oli odottaa vielä pentunäyttelyn kulkua myöhemmin :) Ja sekös vasta jännittikin.
Mutta tässä nyt vielä pari kuvaa Nonnasta kehässä, kiitos näistä ihanalle Tuomisen Satulle, yllärikuvia kerrakseen :)  Nonnan pennut ovat juuri nyt 6kk ja emä ei ole vielä saanut turkkiaan takaisin, mutta eipä sitten peitelläkään mitään :)
Nonnan arvostelu : 
Mittasuhteet sopivat. Kuono-osa kevyt, leuat kapeat. Hyvät korvat. Lyhyt häntä. Kantaa kuitenkin häntäsä liian korkealla. Vapaat liikkeet.  AVO EH / Rainer Vuorinen

                                           PENTUNÄYTTELYÄ .... tuomarina Karin Bergbom

Onneksi tuo ryhmis ehti siihen pisteeseen, että päästiin ihan rauhassa odottelemaan pentunäyttelyn kehää. Ja eihän siinä onneksi kiirettä sitten tullut ja saatiin nämä pentuset vielä rauhassa tutustumaan maailman hälyyn ennen itse kehässä taapertelua.
Kuva Satu Tuominen     Kuje  < 3
  Ensin kehään meni pikkupojat 5-7kk, joita oli kolme.
 Meiltä ensin Kuje 6,5 kk (Shet Up Unique Spirit) ja tässä pikkumiehen arvostelu : "Iloinen, reipas ja ryhdikäs pentu, jolla kaunis pää ja ilme. Hyvät korvat. Kaunis niska- ja ylälinja. Hyvät kulmaukset edessä ja takana. Turhan lyhyt rintakehä. Hieman jyrkkä lantio ja korkea-asentoinen häntä. Kaunis merleväri. Liikkuu melko hyvin. Valitettavasti vain toinen kives."
Kyllä tuo kiveksen puuttuminen surettaa suuresti, mutta onneksi Kuje on perheelleen täydellinen ilman sitäkin. Ja toivotaan, että se sieltä vielä tipahtaisi paikoilleen, onhan noita vielä vanhemmillekin asettunut paikoilleen.
 Kuvat alapuolella Kirsi Tuominen.

 
 
Pikkupoikien viimeisenä sitten arvosteluun Sumi 6,5kk (Shet Up Valuable One).
Sumi veti sitten pisimmän korren pikkupojissa ja oli ensimmäinen saaden KP:n. Isompien poikien ensimmäinen ei saanut kp:tä, joten Sumi jatkoi VSP ja ROP kehään. Sieltä hienosti VSP pentuna. Olin kyllä molemmista pojista tosi ylpeä ja onnellinen. Molempien luonteet on kyllä 10+.
Tässä Sumin arvostelu : "Seistessä kaunis, Hyvät mittasuhteet ja ääriviivat, lupaava pää ja linjat. hyvin taittuneet korvat. Hyvät kulmaukset, sopiva runko, hieman jyrkkä lantio. Häntä aavistuksen korkea. Kaunis karva ja väri. Esitetään kauniisti."  Kyllä , Julia esitti Sumin todella kauniisti !
 

Ja pikkutyttöjen luokassa kävi tepastelemassa sitten oma pieni Valma ja kyllähän noin reippaan pentusen kanssa on ihan kiva kehässä tepastella. Valma ei ollut tarpeeksi tuomarin mieleen, jotta olisi sijoittunut, mutta hieno kokemus tämä kuitenkin oli ja harjoittelua tulevaan kehäleikkiin.
Valman arvostelu : "Kauniit ääriviivat, hyvät mittasuhteet. Melko hyvä pää - kiilamuoto saa vielä tulla selvemmäksi, korvat ok. Kaunis niska- ja ylälinja. Pysty olkavarsi ja vielä löysät kyynärpäät. Hyvä rungon pituus, hyvin kulmautunut takaa. Hyvä häntä. Liikkuu hyvin takaa, edestä löysästi. Kaunis karva , hyvä väri."  Alla kuvat Satu Tuominen, kiitos Satu !

Tässä mä huikkaan, että onhan Sumi jo laitettu ROP kehää varten..."joo joo, se nukkuu :)"

Päivän päätteeksi ilmoittauduttiin vielä parikilpailuun, ihan vain pitämään hauskaa. Into nousi, kun huomasin, että parikilpailun arvostelee Hilkka Salohalla, jolla on myös rotumme arvosteluoikeudet. Ja ei muuta kuin kahden villivarsan kanssa kehään. Kerran yrittivät leikiksi pistää ja mamma sanoi, "lapset, nyt mennään" ja niin me mentiin. Huh mikä tunne, kun meidän napattiinkin neljän parhaan joukkoon, se oli voitto jo sekin :) Ja kun kuulutettiin, että neljänneksi tulee shetlanninlammaskoira, niin kylläpäs sitä hymyssä suin tehtiin vielä pieni kierros palkintopallin luo ;D  Että ihan kiva loppupäivästä kuitenkin tuli. Kiitos Elinalle ja Julialle todella kivasta seurasta ja päivästä. Tehdään näitä reissuja vielä uudestaankin :)
kuva Elina Jalonen
 

Turku KV 16.1.

Vuoden ensimmäinen näyttely, kotinäyttely.
Ilmoitettuna oli neljä shetuppilaista, mutta Emma jäikin sitten viime metreillä kotiin. Eli kasvattajaluokan haave jäi sitten johonkin toiseen kertaan. Taitaakin jo olla aikaa kun ollaan sellainen viimeksi saatu kasaan. Vaikka mikäs ihme tuo on kun taitaa itselläkin olla kolmisen näyttelyä viime vuodelle ja eipä taida muitakaan näyttelyissä käynyt.
 Tänä vuonna yritetään vähän enemmän, joohan :)
Ensin kehään meistä meni juniorinartut Muikku ja Tara. Tuomari oli oikein miellyttävä, käsitteli koiria kauniisti ja kertoi varmaan lähes kaikille, mitä pari voisi voisi tehdä toisin tai mitä koirassa voisi "parantaa", jos sellaista tarvetta oli. Molemmat tytöt esiintyivät hienosti. Molemmilla harjoittelua takana tasan yksi kerta, Porvoon pentunäyttely syksyllä :) Että näin me harjoitellaann ;D
Muikku (Shet Up Ticket To Dreams) sai EH:n. Tuomari kuitenkin totesi, että olisi kiva nähdä tyttö uudestaan myöhemmin hänen kehässään, kun se olisi vähän valmiimpi.
Muikun arvostelu:Lovely head. Typical expression. Correct bite. Correct topline & underline. Tendency to open a bit in front, maybe becase the rib cage is not in final size. Correct coat. JUN EH / Giura Anca, Romania

                                                        Kuvat Anni Hautala  

Kuva Sari Sainio
Tara  (Shet Up Touched By Destiny) sai ERI:n ja oli 12. junnunartusta kuuden erin saaneen joukossa. Että ei huono aloitus Taralta. Eijaa muka jännitti kauheasti esittäminen, mutta mun mielestä ne meni melkein kuin vanhat tekijät. Tästä on nyt kiva jatkaa ja yrittää saada vuoden toive täyteen, eli yhdistyksen näyttely-ykkösruusuke. Näin pienestä me lähdetään toiveissa ja lisätään sitten jos siihen rahkeet riittää :)
 Taran arvostelu: "Having the correct size. Beautiful & typical head & expression. Correct topline &  underline. Right bones & angulations. Good movement."
Kuva Sari Sainio
Nonnakin (Shet Up She's The One) pääsi kehään, mutta eihän se vielä turkissaan ole, pennutkin ovat vasta 6kk. Mutta jossain mielenhäiriössä nämä aikuisetkin mukaan ilmoitin. Ja kyllä huomaa, että minun ennen niin tottelevainen pönöttäjäni ei nyt enää suostunut seisomaan juuri lainkaan paikoillaan. Taitaa olla kehäkurinpalautksen paikka ;)
Nonna arvostelu: Distinguished head with an impressive muzzle. Well set ears. Well defined body and strong well angulated. Typical mover with strong temperament.AVO ERI / Giura Anca, Romania

Jos Pepiltä kysyttäis, niin se varmaan sanoisi, että mulla oli kivaa. Peppi kun tykkää olla huomion pisteenä ja eiköhän häntä taas rapsuteltu ja ihailtu ihan tarpeeksi :) "Joku" äiti ja tytär meinas viedä sen väkisin kotiinkin ;). Tuomarin pitkä ensisilmäys kehän toiselta puolelta tyssäs sitten siihen, kun hän tuli arvostelemaan pöydälle. Tuomari piti selvästi Pepistä, kunnes huomasi sen kevyet korvat. Korvat ovat nyt pentujen jälkeen entistä kevyemmät ja luulempa, että meidän näyttelyt olivat sitten tässä. Kivahan se on lopettaa omaan kotinäyttelyyn, mutta olisin minä toki mielelläni vielä rouvan kanssa kehiäkin kiertänyt. Se kun kuitenkin tykkää olla tuollaisissa paikoissa ja saada huomiota. Mutta nykyisillä näyttelyhinnoilla tuo "kivan pitäminen" tuloksetta on vähän turhaa. Keksitään sitten jotain muuta sen tilalle.
Peppi sai kuitenkin ERI:n, niin kuin nyt taitaa useimmiten valioluokassa saada :D
Pepin arvostelu:Ideal size. Important and correct head. Very compact, correct body. Short loin, good body. Correct quality of coat.VAL ERI / Giura Anca, Romania

Kuva Sari Sainio
Päivän parasta antia oli kyllä se, että junnutytöt oli reippaita ensimäisessä hallinäyttelyssään ja toisessa näyttelyssä muutenkin elämässään. Tuollaiset luonteet saa kasvattajan hymyilemään tyytyväisenä. Ihanaa antia näissä näyttelyissä on myös yleensä kehänlaitaseura. Kiitos nytkin tälle ihanalle naisporukalle, jonka kanssa sai välillä nauraa ja välillä olla  vakavana. Ei näitä touhuja totisella naamalla kannata ottaakaan :)
Että sellainen päivä. Seuraavana aamuna sitten ylös klo 04.00 ja suuntana Lahden ryhmänäyttely ja pentunäyttely....siitä lisää seuraavassa tarinassa ....

keskiviikko 20. tammikuuta 2016

Mätsäriharjoittelua Valman kanssa

 Minä kun en ole sellainen treenaaja ihminen lainkaan, niin päätin mennä katsomaan Valman kanssa, mitä neiti tuumaa vähän erilaisesta paikasta ja tapahtumasta. Olishan meille tulossa sit parin viikon päästä vähän isompi treenaus Lahden pentunäyttelyn merkeissä .... että viimeiset hetket treenailla edes näin. Ei siis muuta kuin näyttelyhina mukaan ja 6.1. Lounaiset Lotraajat -mätsäriin.
Pikkumusta esiintyi ja käyttäytyi kyllä niin, että en oikein ymmärtänyt meidän pienten pentujen sinisten voittoa :) Mutta yleisesti ottaen olin oikein tyytyväinen, sillä neiti oli reipas kuin olisi ennenkin näissä tilanteissa ollut. Ainoastaan hirmu liukas lattia ei ollut selvästikään sen mieleen.
Veli Sumikin oli harjoittelemassa ja samoissa sinisissä kisattiin. Ja vaikka olenkin jäävi sanomaan, niin hienosti pikkumies esiintyi Julian kanssa ensimmäistä kertaa. Kyllä sitä kasvattajalla on hymy herkässä kun saa näitä vaavejaan sivusta seurailla < 3
kuva : Lounaiset Lotraajat 

kuva: Koirakoulu.net



Yläkuvassa onkin sitten 9.1. Koirakoulu.netin järjestämä mätsäri, jossa kaikki pikkupennut olivatkin yhdessä kehässä, tyyliin niin kuin oikeissakin kehissä. Siellä ei valittu siniset ja punaiset, vaan näistä kaikista suoraan sitten se neljä parasta. Ja oikeesti, meidän pikkuneiti jaksoi tsempata itsensä pentujen voittajaksi, vaikka aikakin vähän venyi yli alkuperäisen aikataulun. On se varmaan sit semmonen "syntyjään esiintyjä", sillä ei me todellakaan näitä näyttelyjuttuja olla harjoiteltu kuin nämä kaksi kertaa. Oma pieni harjoitus meillä on usein ruokakupin kanssa, mutta näemmä siitäkin on ollut jo apua tähän posettamiseenkin.  Tällä harjoittelulla nyt sit uskaltaudutaan Lahden pentunäyttelyyn 17.1. :)

Tässä alla vielä muutama kuva Valmasta 5kk:n iässä. Kuva Satu Tuominen